4.3 Valtion työsopimuslomakemalli

Oheisena on virastoissa käytettäväksi työsopimuslomakemalli täyttöohjeineen.

Lomakemallin käytössä on huomattava seuraavaa:

  1. Työsopimuslaki ei edellytä työsopimuksen tekemistä kirjallisena. Monissa työehtosopimuksissa on kuitenkin määräykset, että työsopimukset on laadittava kirjallisesti. Valtiovarainministeriön henkilöstöosasto suosittelee, että pääsääntöisesti käytettäisiin kirjallisia työsopimuksia. Suullisissa työsopimuksissa on huomattava työnantajan työsopimuslain 2:4 §:n (55/01) mukaiset velvoitteet työsuhteen keskeisten ehtojen kirjallisesta selvityksestä.
  2. Työsopimuslomakemalli ei ole tarkoitettu sitovaksi ohjeeksi työsopimuksia tehtäessä, vaan voidaan käyttää edelleen myös virastokohtaisesti suunniteltuja työsopimuslomakkeita oheistetun työsopimuslomakemallin periaatteet huomioon ottaen.
  3. Työsopimuslomakemalli ei sellaisenaan sovellu tilanteisiin, jolloin noudatetaan yksityissektorin palvelussuhteen ehtoja taikka virastokohtaisia tavanomaisesta poikkeavia palvelussuhteen ehtoja.

Työsopimuslomakkeen täyttöohjeet

Merkitään työnantajan ja työntekijän tarkka osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite.

Tehtävät

Tehtäväkuvaus ei saa olla ristiriidassa työehtosopimuksen tehtävä tai palkkaryhmittelyä koskevien määräysten kanssa. Tehtävä voidaan määritellä joustavasti työtehtävien tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi.

Palvelussuhteen kokoaikaisuudesta tai osa aikaisuudesta on tehtävä merkintä. Osa aikatyössä säännöllisellä viikottaisella työajalla on merkitystä tietyissä palvelussuhteen ehdoissa (mm. vuosiloman edellytyksenä 35 tuntia lomanmääräytymiskuukaudessa).

Työntekijällä on työn luonteesta johtuva tai sovittu työn suorituspaikka. Töiden tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi voidaan työn suorituspaikaksi sopia tarvittaessa kuitenkin määrätty alue tai alueita. Työn suorituspaikka voi olla muu kuin kiinteä työpaikka silloin kuin tehtävien hoito edellyttää työskentelyä useissa eri työpisteissä tietyllä alueella tai alueilla. Tällöin työn tekemistä ei ole tarkoituksenmukaista sitoa tiettyyn työpisteeseen.

Työsopimuksen kestoaika

Työsopimus voidaan tehdä olemaan voimassa toistaiseksi tai perustellusta syystä määräajaksi (työsopimuslain 1:3 §:n 2 momentti). Sopimus on pidettävä määräajaksi tehtynä myös silloin, kun on sovittu määrätystä työstä tai työsuhteen kestämisaika muutoin käy ilmi sopimuksen tarkoituksesta.

Jos tehtävät ovat pysyviä, on työsopimus tehtävä olemaan voimassa toistaiseksi. Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä, kun työnantajalla on työtä tarjolla rajoitetuksi ajaksi. Hallituksen esityksessä työsopimuslain 1:3 §:ksi mainitaan määräaikaisuuden perusteiksi työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava määräaikaista sopimusta edellyttävä seikka on siihen syynä tai jos työnantajalla on muu toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvä, perusteltu syy määräaikaisen työsopimuksen tekemiseen. Jos määräaikainen työsopimus on tehty muussa kuin edellä mainituissa tapauksissa, pidetään sopimusta toistaiseksi voimassa olevana työsopimuksena. Työsopimuksessa on mainittava määräaikaisuuden peruste.

Määräaikaisen työsuhteen päättäminen

Määräaikaisen sopimuksen päättymisessä noudatetaan työsopimuslain 6:1 §:n säännöksen ohella työehtosopimuksissa mahdollisesti olevia määräyksiä. Työntekijän kannalta on tärkeää, että hän saa työsuhteen alussa tiedon mikä on määräaikaisen työsuhteen kesto, kun on kyse tietyn työkokonaisuuden suorittamisesta tai pitempiaikaisiin sijaisjärjestelyihin perustuvasta työstä.

Määräajaksi tehty tai muutoin määräaikaisena pidettävä työsopimus lakkaa ilman irtisanomista sovitun määräajan päättyessä tai työn valmistuessa.

Jos työsopimuksen päättymisen ajankohta on vain työnantajan tiedossa, on hänen työsopimuslain 6:1 §:n 2 momentin mukaan ilmoitettava työntekijälle sopimuksen päättymisestä viipymättä, kun päätymisajankohta on tullut työnantajan tietoon.

Jos sovitaan, että määräaikainen sopimus voi sijaisuustapauksissa päättyä ennen sopimusta tehtäessä tiedossa olevaa määräaikaa, on peruste määräaikaisen sopimuksen ennenaikaiselle päättymiselle mainittava, esim. kunnes vakinainen työntekijä palaa työhön, kuitenkin enintään xx.x.201x saakka.

Koeaika

Työsopimuslain 1:4 §:n mukaisesti voidaan sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään neljän kuukauden pituisesta koeajasta, jonka kuluessa sopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Koeajasta on nimenomaan sovittava, jotta siihen voidaan vedota. Purkaminen ei saa kuitenkaan tapahtua työsopimuslain 2:2 §:n 1 momentissa tarkoitetuilla tai muutoin epäasiallisilla perusteilla. Mikäli työnantaja järjestää työntekijälle erityisen työhön liittyvän koulutuksen, joka kestää yhdenjaksoisesti yli neljä kuukautta, voidaan sopia enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta.

Irtisanomisaika

Toistaiseksi tehty työsopimus saatetaan lakkaamaan irtisanomisella. Työsopimuksessa voidaan sopia myös määräaikaisen työsopimuksen irtisanomisesta.

Työsuhteen päättyessä irtisanomisaika on työehtosopimuksen mukainen tai muu työsopimuksessa sovittava aika. Työsopimuslain 8:1 §:ssä tarkoitetuilla perusteilla työsopimus voidaan purkaa päättymään välittömästi. Työsopimuslain 8:2 §:ssä on säädetty, milloin purkamisoikeus raukeaa.

Työntekijän suostuminen:

Työaikajärjestelyt

Kohdassa 9 voidaan sopia tarvittaessa varallaolosta sekä lisätyön että sunnuntaityön tekemisestä. Työntekijä voi työsopimuksessa ilmoittaa myös halukkuutensa ylityöhön, jolloin hän kuitenkin ratkaisee tapauskohtaisesti kulloisenkin suostumuksensa ylityöhön.

Suostumus varallaoloon voidaan antaa määräajaksi tai toistaiseksi. Työaikalain (605/96) 5 §:n 1 momentin mukaan varallaoloajan pituus ja toistuvuus eivät saa kuitenkaan haitata kohtuuttomasti työntekijän vapaa-ajan käyttöä. Samalla kun varallaolosta sovitaan työsopimuksessa, on myös sovittava siitä suoritettavasta korvauksesta sekä varallaoloajan aikaisesta tavoitettavuudesta ja tehtävistä. Suostumus varallaoloon sisältää samalla suostumuksen varallaoloaikana tarvittavaan lisä- ja ylityöhön.

Työsopimuksessa annetusta suostumuksesta huolimatta työntekijä voi kieltäytyä lisätyöstä perustellusta henkilökohtaisesta syystä työvuoroluetteloon merkittyinä vapaapäivinä. Tällaisena henkilökohtaisena syynä voidaan pitää mm. opiskelua, perheasioiden hoitoon liittyviä järjestelyjä, terveydellisiä syitä tai matkoja, joiden peruuttaminen ilman kustannuksia ei olisi enää mahdollista.

Ylityön teettäminen edellyttää työsopimuksessa olevasta ilmoituksesta huolimatta työntekijän suostumusta kussakin konkreettisessa ylityötilanteessa. Työaikalain 18 §:n 1 momentin mukaisesti työntekijä voi antaa kuitenkin suostumuksensa määrätyksi lyhyehköksi ajanjaksoksi kerrallaan, jos tämä on työn järjestelyjen kannalta tarpeen. Tällaista suostumusta antaessaan työntekijän on tiedettävä sen jakson pituus, jota varten suostumus annetaan.

Työntekijä voi antaa työsopimuksessa suostumuksensa sunnuntaityöhön. Erillistä suostumusta ei tarvita, jos työtä luonteensa puolesta tehdään säännöllisesti sunnuntaisin, kuten usein mm. jaksotyössä.

Eräät muut tapaukset

Kohdassa voidaan myös sopia, että työntekijä pidättäytyy ilman työnantajan suostumusta sivutoimista ja yritystoiminnasta, josta voi olla haittaa sopimuksen noudattamiselle ja siihen, ettei hän käytä hyväkseen tai ilmaise sivullisille työssään saamiaan tietojaan tai työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksia. Vaikka sivutoimilupa tai liike ja ammattisalaisuuskohtia ei ole rastitettu, työntekijää sitovat näissä asioissa työsopimuslain asianomaiset säännökset. Kohdassa ”12 Lisäehdot” voidaan myös sopia koulutuskustannusten korvauksista ja vähimmäispalveluajasta sekä työnantajan atk järjestelmien, ohjelmien ja tiedostojen käyttöön liittyvistä rajoituksista.

Työaika

Sopimukseen erikseen kirjattava työntekijän säännöllinen vuorokautinen, viikottainen tai työjaksottainen työaika määräytyy valtion yleisen työehtosopimuksen työaikamääräysten ja noudatettavan työehtosopimuksen mukaan.

Palkkaus

Sopimukseen merkitään noudatettava palkkasopimus ja tehtävän vaativuusryhmä.

Lisäehdot

Määräaikaisissa työsopimuksissa voidaan sopia, että vuosiloma pidetään ennen palvelussuhteen päättymistä.

Kirjoita kommentti (0 kommenttia)